Kaarlelan Väinö tunnetaan "yleismies jantusena" - kokoelman D4C ja D6C Caterpillarit sekä muut maansiirtokoneet edustavat alkupäätuotantantonsa malleja Nivalassa
Rasvamonttu puskee jälleen Nivalan suuntaan. Viime kerralla jututettiin paikallisen Kaarlelan perheen jälkipolvea Mikaa ja tällä kertaa vuorossa on pitkän elämäntyön maansiirtokoneiden parissa tehnyt isäukko Väinö Kaarlela.
(kuva: Ari Kettukangas)
Kaarlelan Väinö. Koneharrastaja, catepillarimies, tasoittaja, "yleismies jantunen" ja nykyinen eläkeläinen vuosimallia 1945. Vuosien aikana eräskin kone on mennyt näiden käsien läpi ja ne ovat lopulta päätyneet myyntiin maailmalle.
(kuva: Ari Kettukangas)
Työelämän aikana perheessä pyöritettiin myös yritystoimintaa ja tällä otsikolla siirryttiin ansaituille eläkepäiville.
(kuva: Ari Kettukangas)
Catepillarit D4D vuosimallia 1970 (vas.) ja D4C 1962.
(kuva: Ari Kettukangas)
Yhden koneen paino on suurinpiirtein 8000-9000 kiloa.
(kuva: Ari Kettukangas)
Pillareita myydään siis sarjakirjaimen mukaan kuin kauluspaitoja kaupassa. Nämäkin myös rypistyvät käytössä ja ovat vaatineet silittämistä :)
(kuva: Ari Kettukangas)
Caterpillareissa on aina 3 minuutin hehku.
(kuva: Ari Kettukangas)
C- ja D-malleissa on monenlaisia eroavaisuuksia.
(kuva: Ari Kettukangas)
Tässä kamppeessa on vain 60 hevosvoimaa ja D-mallissa niitä löytyy jo enemmänkin.
(kuva: Ari Kettukangas)
D-malli on siis uudempaa tuotantoa.
(kuva: Ari Kettukangas)
Tässä kamppeessa on erilainen vaihteisto ja sitä ajetaan kaasulla, eli powershift -laitteistolla. Moottori tosin on teknisesti samanlainen kuin C-mallissa, mutta vaihteistolauhduttajat on sijoitettu väliin.
(kuva: Ari Kettukangas)
Hytissä ja keulassakin on eroavaisuuksia.
(kuva: Ari Kettukangas)
Volvo N88 vuosimallia 1975.
(kuva: Ari Kettukangas)
Auto on otettu käyttöön maailmalla 70-luvun puolivälissä ja Väinö on entisöinyt läpikotaisin ostamansa ajokin.
(kuva: Ari Kettukangas)
Huoliteltuna kiireestä kantapäähän.
(kuva: Ari Kettukangas)
Lava on tehty irtotavarasta.
(kuva: Ari Kettukangas)
Peli oli toiminut aikanaan tukkiautona ja katto oli pahasti rutussa. Mätäsahon Lasselta löytyi passelisti tilalle korvaava katon yläosa. Terveisiä vaan sinne Lasselle! Aikanaan Rasvamonttu vierailun aikanakin siltä herralta oli lähdössä myös eräs N88 peli maailmalle.
(kuva: Ari Kettukangas)
Ohjaamo vaati myös paljon entisöintiä.
(kuva: Ari Kettukangas)
Merkkiin ja...
(kuva: Ari Kettukangas)
...malliin on Ari silloin tällöin törmännyt Rasvamonttu ohjelmassa. Korjaan, ei kun siis tavattu samanlaisia autoja :)
(kuva: Ari Kettukangas)
Focon hiioppi.
(kuva: Ari Kettukangas)
Nuffield 342 vuosimallia miekka ja kilpi.
(kuva: Ari Kettukangas)
Takana kipillinen keräyslaatikko peltokiville.
(kuva: Ari Kettukangas)
Kyseessä pienempi 3-pyttyinen malli. Kone on tullut taloon käytettynä ja vaatinut oman ehostuksensa.
(kuva: Ari Kettukangas)
Väinössä on siis ripaus traktorimiehen vertakin.
(kuva: Ari Kettukangas)
Åkerman H9M 1960-1970 vuosikymmenten vaiheilta.
(kuva: Ari Kettukangas)
Tämä yksilö on Åkermanin ensimmäisiä valmistettuja malleja.
(kuva: Ari Kettukangas)
Åkermans Verkstad valmisti Åkerman-merkkisiä kaivinkoneita Ruotsissa vuoteen 1999 saakka. Koneita valmistettiin myös Suomessa lisenssillä.
(kuva: Ari Kettukangas)
Pellin alta löytyi vain mallinumerokilpi.
(kuva: Ari Kettukangas)
Caterpillar 950 pyöräkuormaaja vuosimallia 1973.
(kuva: Ari Kettukangas)
Kampe edustaa mallistonsa ensimmäisiä sarjoja ja tuli taloon käytettynä. Osa-aika eläkeläistä käytetään nykyisin lumikoneena.
(kuva: Ari Kettukangas)
Pellin alla sama moottori kuin hallin nähdyssä D4D Caterpillarissa. Tätä sarjaa on löytynyt omasta takaa myös turbolla varustettuna vuodelta 1971.
(kuva: Ari Kettukangas)
Caterpillar D6C vuosimallia 1965.
(kuva: Ari Kettukangas)
Leveällä terällä on levitetty mm. metsäautotien pohjia. Koska aisat piti aikanaan saada ulommaksi, puskuria levennettiin sen mukaan. Lappuleveys on 10 senttiä normaalia leveämpi ja levyä on myös madallutettu 20 sentillä.
(kuva: Ari Kettukangas)
Tämä taitaa olla nyt niitten alussa mainittujen kauluspaitojen XL-kokoa.
(kuva: Ari Kettukangas)
Tilava hytti ja toppatuoli.
(kuva: Ari Kettukangas)
Kolmen minuutin hehku ja starttaus. Tällä kertaa käynnistys jäi kuitenkin haaveeksi, koska polttoaineen paine oli loppunut.
(kuva: Ari Kettukangas)
Tehtaan leima.
(kuva: Ari Kettukangas)
Mitäs tämän mallin kone sitten on syönyt?
(kuva: Ari Kettukangas)
Pellin alla 6-sylinterinen kone ja tehotuottona n. 130-140 hevosvoimaa.
(kuva: Ari Kettukangas)
Toimittaja muistaa lapsuudestaan, kun tämän tyylisellä koneella puskettiin metsäautotien pohjaa nykyisen Laivan kultakaivoksen suuntaan Raahessa 80-luvulla.
(kuva: Ari Kettukangas)
Telan leveyden on voinut valita koneelle ja käytölle sopivaksi.
(kuva: Ari Kettukangas)
Loppuyhteenveto: kyseinen mestari Kaarlelan Väinö on siis ehtinyt elämänsä aikana monenlaista ja yleismies jantusen tittelikään ei varmasti ole kaukaa haettu. Lopuksi voimme vielä todeta, että Nivala on ennenkin todettu puskutraktoreista rikkaaksi alueeksi. Ei siis ole ihmekkään, jos pitäjä on joka puolelta niin tasaisen aakeeta laakeeta maastoa :)
Rasvamontun aiemmat jaksot ja vierailukohteen ilmoittaminen: Rasvamonttu
