Uusimmat
Suosituimmat

Sammalmaan Eero on kerännyt vanhan kyläkaupan täyteen aarteita - inventaariossa mm. harvinaisia menopelejä ja mainoskilpiä Sievissä

16.09.2021 14:40 - Ari Kettukangas

Rasvamonttu asioi tällä kertaa Järvikylällä Sievissä. Sammalmaan Eerosta tulisi loistava kauppias, tai ainakin hänen aarteita täynnä olevalla vanhalla kyläkaupalla työ olisi helppo aloittaa. Tavarat eivät kuitenkaan ole myynnissä, vaan kyseessä on oma keräilykokoelma. Paikka ei ole virallinen museokaan, joten seinässä lukee omaperäisesti Museokone. Mistä puolestaan kertoo oven päällä oleva nimi Eren masiina? Eikä ne olekkaan ainoat kyltit mitä saa ihmetellä, nimittäin harvinaisten menopelien ja projektien joukosta löytyy myös arvokkaita mainoskilpiä ja -valoja. Seuraavaksi tutustutaankin entisen asentajan koneharrastukseen, joka on kuulemma riistäytynyt entisestään hallinnasta eläkepäivillä!

(kuva: Ari Kettukangas)

Sammalmaan Eero. Aktiivinen koneharrastaja, keräilijä, entisöijä, entinen asentaja ja nykyinen eläkeläinen. Mies asensi työelämänsä aikana betoniasemia ympäri maailmaa reppuhommissa. Jo tuolloinen hänellä oli harrastuksena autojen rassailu ja koneiden keräily. Eläkkeellä kyseinen värkkäily on vain lisääntynyt ja se on antanut loistavaa sisältöä vapaa-aikaan. Hyvät raamit puuhalle on tarjonnut tyhjilleen jäänyt iso kyläkauppa, joka ei mestarin omistusaikana pysynyt kauan tyhjänä :) Kuvassa asentajan pyhin paikka, eli asennushuone ja vanhojen jakoavaimien kunniavitriini. Nämä olivat perustyökaluja aikanaan leipätyössä. Kurkataanpa kohta näitäkin tarkemmin. 

(kuva: Ari Kettukangas)

Rakennuksessa toimi lähikauppa vuoteen 2003 saakka. Heti samana vuonna Eero osti paikan itselleen.

(kuva: Ari Kettukangas)

Paikka ei ole varsinainen museo ja siksi nimikin on tuossa järjestyksessä. 

(kuva: Ari Kettukangas)

Eeroa on aina puhuteltu Ereksi ja siksi rakennuskin sai siitä tekonimensä.

(kuva: Ari Kettukangas)

Erilaisia kaksi- ja nelipyöräisiä härveleitä löytyy pihalta ja kaupan sisätiloista. Eero tekee entisöintityöt omakätisesti ja kiertää jatkuvasti aarrejahdissa erilaisilla rompetoreilla. 

(kuva: Ari Kettukangas)

Aloitetaanpa siis pihalta. Jyry-Sisu vuosimallia 1956.

(kuva: Ari Kettukangas)

Kyseessä mestarin itsensä entisöimä ja museorekisterissä oleva luomus. Kalajokinen aiempi omistaja aloitti jo työtä, mutta ajanpuutteen vuoksi se päätyi Eeron omistukseen ja jatkokäsittelyyn. Aikansa jämerä koneisinta menopeliä puhutellaan myös vetopöytäautoksi ja rekan veturiksi.

(kuva: Ari Kettukangas)

Siihenhän saa siis puoliperävaunun kiinni.

(kuva: Ari Kettukangas)

Vetopöytä. Suojan alla pihanperällä odottaa valmiina kunnostettu ja museorekisterissä oleva puoliperävaunu. Peruutus vaan tappiin ja letkut kiinni. Auto on käytössä ja sillä kuljetetaan pääasiassa terveisiä.

(kuva: Ari Kettukangas)

Sisäsiisti kuorma-auton kuljettaja.

(kuva: Ari Kettukangas)

Ohjauksessa ei ole mitään tehostusta, vaan se löytyy isännän hartioista. Jarruissa puolestaan on tehostimet. 

(kuva: Ari Kettukangas)

Yksityiskohta.

(kuva: Ari Kettukangas)

Entisöintityö oli hidas ja työläs. Hytin runko on puuta ja siihen on käännetty pelti päälle.

(kuva: Ari Kettukangas)

Pellin alla jyrisee 11 litran Leylandin moottori, joka oli aikansa jämerimpiä ja suurimpia koneita. Tehoa löytyy ainakin 150 hevosvoimaa ja heti pärähti käyntiin!

(kuva: Ari Kettukangas)

Kontio-Sisu vuosimallia 1966.

(kuva: Ari Kettukangas)

Tämäkin museopeli on omaa kättenjälkeä.

(kuva: Ari Kettukangas)

Auto on varustettu vaihtolavalaitteella.

(kuva: Ari Kettukangas)

Tuohon osoitteeseen taitaa mennä eniten kuormia :)

(kuva: Ari Kettukangas)

Tässä yksilössä on ympärillä oleviin kahteen muuhun kuorma-autoon verrattuna pienin 6,5 litran kone.

(kuva: Ari Kettukangas)

Sisun 70-vuotisjuhlamerkki.

(kuva: Ari Kettukangas)

Scania 110 Super vuosimallia 1970.

(kuva: Ari Kettukangas)

Ei siis kahta ilman kolmatta, tämäkin museorekisterissä oleva kampe on Eeron entisöimä. Se on pihan kolmesta kuorma-autosta jämerin ja muita uudempana siinä näkyy myös tekniikan kehittyminen.

(kuva: Ari Kettukangas)

Mestarin värisuora. Tämä peli on ollut alunperin betoniautona Ruotsin Pajalassa. Siinä oli tullessaan vielä paikallaan betonisuppilo.

(kuva: Ari Kettukangas)

Auto oli ennen kunnostusta huonossa kunnossa. Moottori, jousipakat ja paljon muutakin puuttui tuolloin paketista. Runko puolestaan oli hyvä, eikä hyttikään ollut pahasti ruostunut ja siitä lähti käyntiin iso kunnostus.

(kuva: Ari Kettukangas)

Museorekisteröidyissä kuorma-autoissa värin saa valita, kuten jo tehdään käytönkin aikana maalaustöissä. Eero halusi triosta värikkään kolmikon. Henkilöautoissa värin pitää olla aina alkuperäinen. Isomman auton entisöijällä on siis taiteilijan vapaus :)

(kuva: Ari Kettukangas)

110 prosentin varmuudella jämerä peli :)

(kuva: Ari Kettukangas)

Sitten henkilöbiilejä. Eero tykkää erityisesti citikoista, mersuista ja Volvoista. Ja kokolman kaikki autot lähtevät heti käyntiin! Tässä aluksi Gaz "jeep" vuosimallia 1962.

(kuva: Ari Kettukangas)

Autossa on 69 korimalli ja tämä 4-veto erikoisuus on pösö dieselöity. Peli on ollut Suomen rekisterissä ja siitä löytyy penkit ainakin 5 hengelle.  Kyseessä on maastoautojen äiti ja siihen on otettu mallia amerikkalaisesta jeepistä. Viimeinen tämän tyylinen maastomalli on tehty vuonna 1972.

(kuva: Ari Kettukangas)

GAZ on autonvalmistaja, jonka tuotantolaitos on Gorkin autotehdas Venäjällä. Tuolloin nykyaikaisen henkilöauton, GAZ M-20 Pobedan ja GAZ-51 -kuorma-auton valmistaminen käynnistyi siellä ensimmäisenä heti toisen maailmansodan jälkeen.

(kuva: Ari Kettukangas)

Volvo PV544 vuosimallia 1964.

(kuva: Ari Kettukangas)

Auto oli katsastettu edelisenä päivänä ja se odotti vielä kilpiä. Tämä yksilö on tavallinen malli ilman sportia. 

(kuva: Ari Kettukangas)

Volvo PV544 on ruotsalaisen autonvalmistaja Volvon vuosina 1958–1965 valmistama takavetoinen henkilöauto. Sodan jälkeen teräspulan vallitessa tavoitteena oli valmistaa pieni ja taloudellinen perheauto Volvo 444, johon 544:kin perustuu. Uudistuksen myötä se esiteltiinkin Volvo 544 nimellä vuonna 1958. Kone vaihtui B18-moottoriksi vuonna 1962 ja sähköjärjestelmä muutettiin 6 voltista 12 volttiin. 544:sen valmistus päättyi vuonna 1965.

(kuva: Ari Kettukangas)

Volvo Duett vuosimallia 1962.

(kuva: Ari Kettukangas)

Kyseessä henkilöautoksi rekisteröity pakettimalli ja alkuperäisellä kattotelineellä.

(kuva: Ari Kettukangas)

Volvo PV 544 Sport vuosimallia 1963.

(kuva: Ari Kettukangas)

Tämäkin peli on museorekisterissä. Sportti on kahdella kaasuttimella varustettu ja viritetty moottori, jonka hevoset ovat säilyneet omassa pilttuussaan.

(kuva: Ari Kettukangas)

Rättisitikka 2CV6 vuosimallia 1980.

(kuva: Ari Kettukangas)

Tämä on rättäreiden viimeisiä valmistettuja malleja. Peli saatetaan kirjata lähiaikoina museorekisteriin.

(kuva: Ari Kettukangas)

Ford Granada vuosimallia 1983. 

(kuva: Ari Kettukangas)

Pellin alla 2.3 moottori ja kyseessä melko tuore hankinta. Ensi talvena on tarkoitus vetäistä päälle uusi maali.

(kuva: Ari Kettukangas)

"Pystylamppu" mersu 115 220 b vuosimallia 1970.

(kuva: Ari Kettukangas)

Auto on museokilvissä.

(kuva: Ari Kettukangas)

Yksityiskohtia.

(kuva: Ari Kettukangas)

"Siipimersu" 110 200 d vuosimallia 1966.

(kuva: Ari Kettukangas)

Museoauto linjalla jatketaan tässäkin tapauksessa.

(kuva: Ari Kettukangas)

Sivupeili sijoittelu on aika edessä. Saksassa peilit olivat normaali paikalla, Suomeen autot tulivat ilman peilejä ja täällä ne määrättiin tuolloin pakolliseksi lähes puoliväliin konepeltiä. Ajatuksena oli pitää ajaessa kuljettajan katse mahdollisimman edessä. Taksisuharit eivät tosin tykkää, kun asiakkaat puhuvat heidän selkänsä takana :)

(kuva: Ari Kettukangas)

Minne ajetaan?

(kuva: Ari Kettukangas)

Eeron kokoelmassa on useita taksamittareita.

(kuva: Ari Kettukangas)

Mersu 207 vuosimallia 1980.

(kuva: Ari Kettukangas)

Museorekisterissä oleva asuntoauto malli, jotka ovat tänä päivänä harvassa.

(kuva: Ari Kettukangas)

Peli on tehty asuntoautoksi jo Saksassa.

(kuva: Ari Kettukangas)

Museotarkastaja antoi vähän moitetta kattoon tehdystä syvennyksestä, mutta minkäs teet, se vaadittiin aikanaan Suomessa pakollisena rekisteröinnin yhteydessä. Epäkohta hyväksyttiin lopulta lisämaininnalla.

(kuva: Ari Kettukangas)

"Nappisilmä" Lada vuosimallia 1988.

(kuva: Ari Kettukangas)

Harvinaisessa museomallissa on 1200:nen moottori ja autolla on ajettu vain 20 000 kilometriä!

(kuva: Ari Kettukangas)

Alkuperäinen omistaja sairasteli ja auto oli käyttämättömänä vuosikausia. Eero osti sen viime kesänä ja ehosteli sitä jonkin verran. Autossa on alkuperäisenä maali ja jopa renkaat!

(kuva: Ari Kettukangas)

Helmoissa listan alapuolella oli jonkin verran kiven iskuja ja ne on nyt maalattu kuntoon. Ladan maali on herkkä haalistumaan, mutta ongelma korjaantui "myllytys" kiillotuksella.

(kuva: Ari Kettukangas)

Nappisilmä on perusmalli ilman härpäkkeitä ja siksikin se on tosi haluttu auto.

(kuva: Ari Kettukangas)

Mutta mennäänpä seuraavaksi tutustumaan "kauppaan" joka pelkästään ostaa :)

(kuva: Ari Kettukangas)

Kaltereista tuli näyttävämmät kuin arvattiinkaan. Teos on kalajokisen Vesa Pietikäisen mielikuvituksen ja hitsaustyön tulosta.

(kuva: Ari Kettukangas)

Vanhassa kaupparakennuksessa on puolenkymmentä huonetta, joita mestari on muutellut palvelutiskiä myöten retrotyylisemmäksi.

(kuva: Ari Kettukangas)

Vanha kassakone. Alunperin rekennuksessa toimi KPO ja sitten myöhemmin K-lähikauppa 1980-luvulla. Kauppatoiminta loppui vuonna 2003 ja samana syksynä talon avaimet olivat jo Eeron taskussa. 

(kuva: Ari Kettukangas)

Tähän väliin kaksipyöräisiä. Harley Davidson 1200 vuosimallia 1930.

(kuva: Ari Kettukangas)

Eero kasasi täysin valmiin ja Suomen armeijan käytössä olleen pyörän 1980-luvun alussa. Pyörä tuli Sieviin huonokuntoisena Ylitorniolta. Oliivin vihreä väri oli aikanaan maahantuonnin ehtona. Pelillä on ajettu entistämisen jälkeen kesäisin muutama tuhat kilometriä.

(kuva: Ari Kettukangas)

Harley Davidson 7,5 vuosimallia 1938.

(kuva: Ari Kettukangas)

Kokoelman vanhin Harley Davidson vuosimallia 1924. 1000 kuutioinen menopeli täyttää kolmen vuoden päästä 100 vuotta. Siihen on työn alla vaihtaa uudet pyörät.

(kuva: Ari Kettukangas)

Melko vanha flipperi.

(kuva: Ari Kettukangas)

Citroen Ami 6 vuosimallia 1962.

(kuva: Ari Kettukangas)

Tosi harvinaista mallia on tuotu maahan vain yhtenä vuonna 1960-luvulla. Sen tunnistaa tosi vinosta takaikkunasta, joka sekoitetaan usein Ford Angliaan.

(kuva: Ari Kettukangas)

Ylähuuli lerpallaan. Eero epäilee ranskalaisten pidättäneen nauruaan, suunnitellessaan konepeltin muotoilua. Malli on joskus äänestetty maailman rumimmaksi autoksi, mutta nykyisin se on keräilijöiden suuresti hamuama biili.

(kuva: Ari Kettukangas)

Paketti citikka 1950-luvulta. Eero tykkää merkin teknisistä ratkaisuista.

(kuva: Ari Kettukangas)

Messerschmitt vuosimallia 1962. Kyseessä on moottoripyöräksi rekisteröity kääpiöauto, joka on lentokonetehtaan tekemä. Toimintamallikin on napattu suoraan lentokoneesta, nimittäin ohjaamon kuomukin avataan kaatamalla. Pelistä löytyy paikat 2,5 henkilölle, eli 2 aikuiselle ja lapselle. Pellin alla 250 kuutioinen Sachs moottori. Kun autolla halutaan peruuttaa, moottori sammutetaan ja käynnistetään se nurinpäin. Toisin sanoen se käy takaperin ja vaihteetkin on taaksepäin. Eteenpäin lähdettäessä taas sama uudelleen käänteisesti. Eli jatkuvaa käynnistelyä ihan vaihteen vuoksi. Tämähän on mopoautojen prototyyppi!

(kuva: Ari Kettukangas)

Vanhoja putkiradioita.

(kuva: Ari Kettukangas)

Hyllyistä löytyy tavaraa kaupanpakkauksista aina öljykanistereihin saakka.

(kuva: Ari Kettukangas)

Jatketaanpa kierrosta, joka ei lopu tänään :) Nyt ollaan vanhassa keittiössä.

(kuva: Ari Kettukangas)

Vanhoja tanssipaikan julisteita.

(kuva: Ari Kettukangas)

Lucaksen valomainos. Yritys valmistaa edelleen latureita, startteja ym. autosähkö osia. Valomainoksia on heitetty aikanaan rakennusten seiniltä suoraan roskiin.

(kuva: Ari Kettukangas)

Erittäin arvokas ja harvinainen emalikyltti 1920-luvulta. Eräs kaveri oli aikanaan auton pohjaa hitsatessaan hakannut eräästä emalikyltistä irti emalin ja hitsannut sitä työhönsä. Kyseessä oli työläästi liitettävää ainetta ja tietämättään hän oli tärvellyt myös rahallisestikin tosi arvokkaan kyltin.

(kuva: Ari Kettukangas)

Bensa tunnettiin aiemmin bentsiininä ja sitä myytiin aluksi apteekissa. Osuuskauppa kuitenkin otti sen tuotteekseen melko pian. Huhun mukaan nimi olisi muutettu yläproteesin tippumisen estämiseksi :)

(kuva: Ari Kettukangas)

Hitlerin aikainen saksalainen emalikyltti. Joku on suomentanut tekstin tarkoittavan "verta ja maataloutta". Eero löysi kilven työreissullaan Latviasta. Mestari onkin kiinnostunut myös harvinaisista kylteistä ja valomainoksista ja tietenkin sopivasta hinnasta.

(kuva: Ari Kettukangas)

Asiakkaita on tainnut riittää kulovalkean tavoin :)

(kuva: Ari Kettukangas)

Tämä kyltti tuli uutena hankintana Oulaisista. Eero näki citikan myynnissä kyseisellä suunnalla Kytökorvessa ja siihen kuului mukaan kyseiset huoltoauton kyljessä olleet mainokset. Huonokuntoinen auto jäi sinne, mutta kyltit tulivat mukaan. Voisiko mestari nyt jatkaa kyseistä huoltotoimintaa? Ei kuulemma viitsi enää eläkkeellä :)

(kuva: Ari Kettukangas)

Tätäkin kylttiä on haluttu kovasti ostaa, mutta se on kuulemma lujasti kiinni seinässä.

(kuva: Ari Kettukangas)

Esso kylttikin on jo kovasti museotavaraa.

(kuva: Ari Kettukangas)

Eeron kokoelmasta löytyy useita polttoainemittareita. Valikoimassa on myös vanhoja korjaamon testauslaitteita ja renkaanpaistokoneita.

(kuva: Ari Kettukangas)

Taideteos, jonka mielikuvitus on kuulemma tullut omasta päästä ja vähästä värkistä :)

(kuva: Ari Kettukangas)

Tässä vielä vitriinissä kunniapaikalla asentajan vanhat jakoavaimet 1920-luvulta. Valikoimassa on erikoiskokoja vääntimiä ihan 5 senttisistä alkaen. 

(kuva: Ari Kettukangas)

Loppuyhteenveto: johan on Järvikylän vanha kauppa täynnä tavaraa. Liekkö siellä on hyllyt notkuneet tuolla tavalla 100 vuoteen edes myymälän aikana :) Eren masiina - täyden keräilyn ja entisöinnin erikoistalo :) Tässä jaksossa kun oli erilaiset rekvisiitta tuotteetkin vain tiivistetysti. Mestaria muuten odotti haastattelun aikaan jo rompereissu Vaasan suuntaan. Mitähän sieltä on tarttunut mukaan kamppeisiin. Ja onhan se tuommoisessa ruokakaupan pyörittämisessä ja rompekeräilyssäkin ollut sama kuvio - mitä ei ole, sitä tilataan! :)

Lue myös: Nappaako Aakon Ari hulppeat Ford Mustanginsa kiinni vanhalla poliisi pösöllä Haapavedellä

Rasvamontun aiemmat jaksot ja vierailukohteen ilmoittaminen: Rasvamonttu

Uusimmat
Suosituimmat