Kallion Matti kuljettaa eläkepäivillään pelkkiä terveisiä entisöimillään Scania Vabis ja G82 museoautoilla Sievissä
Rasvamonttu käsittelee tällä kertaa mm. kappaletavaraa ja terveisiä Sievin kulmilla. Kallion Matti on laittanut eläkepäivilläänkin hihat heilumaan ja entisöinyt museorekisteriin saakka 60-luvun Scania Vabiksen ja kappaletavara-autoksi muunnetun vanhan paloauton 80-luvulta. Pitkän linjan automiehenä ja rahtarina mestari tietää kuormien vaativan hevoisia ja molempien ajokkien pellin alta löytyy myös turbokone. Hallin kulmilla on monenlaista muutakin koneen raatoa ja eläkkeellä olevan miehen askeleet ehtivät enenevissä määriin suunnata projektihallin puolelle. Ansaittuja eläkepäiviään viettää hallissa puolestaan paikalleen jäänyt Lokomon vanha "tiekarhu". Entä ehtiiköhän tämä kyseinen koneharrastaja kohta kaivamaan naftaliinista käyttöönsä myös lapsuutensa "Matin polkuauton" 60-luvulta.
(kuva: Ari Kettukangas )
Kallion Matti. Lupsakka koneharrastaja, entisöijä ja eläkkeellä oleva kuorma-autoilija ja rahtari. Vuosikymmenten aikana mestari on liikuttanut lukemattoman määrän mm. erilaisia kiviaineita, puutavaraa ja rahtia. Autoilu on kuulemma kulkenut aina suvussa. Eläkkeellä jää nyt mukavasti aikaa värkätä koneiden kanssa ja työelämän kiire pitkitti joitakin koneiden kasauksia vuosikymmentenkin mittaisiksi projekteiksi.
(kuva: Ari Kettukangas)
Tämä nimi löytyy usean tontilla olevan auton kyljestä. Nykyisin velipoika jälkipolvineen jatkaa firman pyörittämistä.
(kuva: Ari Kettukangas)
Scania Vabis LBS-7642S vuosimallia 1966.
(kuva: Ari Kettukangas)
Kyseessä Matin itsensä täysin läpi käymä, vanhaa hyvää mallia oleva, buldoggi keulainen ja turbokoneella varustettu museopeli. Työkiireiden vuoksi auto oli 20 vuotta osina kuution laatikossa ja se valmistui ja katsastettiin vuonna 2015.
(kuva: Ari Kettukangas)
Varusteena Närkon kori. Vabiksia on aika paljon maailmalla, mutta tiettävästi hengissä tällä hetkellä 3-4 kappaletta. Autoa löytyy myös nokkamallina ja tämän buldoggi version puolestaan tunnistaa jyrkästä keulasta. Auton värit vastaavat alkuperäisiä sävyjä.
(kuva: Ari Kettukangas)
Rahtiumpikaapilla ja autolla on erillinen historia ja ne molemmat ovat lähtöisin Etelä-Pohjanmaalta. Auto on tullut taloon vuonna -71 ja kaappia taas on käytetty tekstiilien kuljettamiseen. Nykyisin kampe on pelkkä hupiauto ja mestari nauraa kuljettavansa sillä vain terveisiä :)
(kuva: Ari Kettukangas)
Lepohytti kahdella sängyllä ja melko riisutulla kojelaudalla. Tosin kaikki napit löytyy mitä tarviikin ja tämän pelin ratissa kuulemma istuu kuin kirkon penkissä.
(kuva: Ari Kettukangas)
Tehdastekoisen turbon äänen tunnistaa varsinkin vanhemmissa malleissa. Auto on konehuonetta myöten priima kunnossa ja n. 270 hevosvoiman Scanian DS11 moottori laittaa kuorman liikkumaan. Aikanaan vastaavat koneet oli vapaasti hengittäviä.
(kuva: Ari Kettukangas)
Mitäs rätei ja lumppui tällä lootalla sitten onkaan kuljetettu?
(kuva: Ari Kettukangas)
Äläpä vielä mitään! Tällähän on kuskattu oikein henkaritavaraa ja Matti on siirtänyt sisäseinällä olleet vaatelastausohjeet oven pieleen. Jos kyydissä on ollut oikein hienoja pukujakin, niin autohan on onneksi nytkin salonkikelpoinen!
(kuva: Ari Kettukangas)
Dokumenttia.
(kuva: Ari Kettukangas)
Malmöläinen ajoneuvovalmistaja Scania ja Södertäljeläinen VABIS liittyivät yhteen vuonna 1911. Vuosikymmeniä myöhemmin markkinoille tuodun L76-sarjan uutena tulokkaana yhtiö esitteli pystyhyttisen LB76-sarjan vuonna 1963. B tuli sanasta "Bulldog".
(kuva: Ari Kettukangas)
Puhtaus on puoli silmänruokaa.
(kuva: Ari Kettukangas)
Yksityiskohta.
(kuva: Ari Kettukangas)
Askelmerkit.
(kuva: Ari Kettukangas)
Jos ei ole ryppyjä tekstiileissä, niin eipä kyllä ole pelleissäkään.
(kuva: Ari Kettukangas)
Teliakseli takana.
(kuva: Ari Kettukangas)
Roiskeläpät mallin mukaan.
(kuva: Ari Kettukangas)
Tinaa keulassa.
(kuva: Ari Kettukangas)
Aikaisemmista jaksoista tuttu autoseura.
(kuva: Ari Kettukangas)
Scanian leima.
(kuva: Ari Kettukangas)
Lupaus turbosta.
(kuva: Ari Kettukangas)
Kuka tietää tämän logon merkityksen?
(kuva: Ari Kettukangas)
Scania G82 ML 4200 vuosimallia 1983.
(kuva: Ari Kettukangas)
Kyseessä entinen paloauto, jonka Matti on muuttanut säiliöautosta kappaletavara-autoksi. Tämäkin entisöity kampe on museorekisterissä.
(kuva: Ari Kettukangas)
Vanha autokoulun 4 x 2,5m lava löytyi käytettynä ja se istutettiin n. 3500 litran säiliön tilalle.
(kuva: Ari Kettukangas)
Matti teki autolle yleissiistinnän, maalaukset ym viimeistelyt. Maalissa on kirkkaampi sävy kuin alkuperäisessä versiossa. Paloautojen ruosteeton etu on se, että veden kanssa tekemisessä olosta huolimatta niitä on säilytetty paljon tallissa.
(kuva: Ari Kettukangas)
Tässäkin pelissä koneesta löytyy turbo, mutta sen ääni ei kuulu niin hyvin kuin vanhemmissa malleissa. Tehoa löytyy n. 250 hevosvoimaa.
(kuva: Ari Kettukangas)
"PIIIIII-PAAAAA-PIIIIII-PAAAA!! Taisi tulla hälytys..."haloo, oletteko kokeilleet sammuttaa jo itse vedellä...siis olette...no ei meidän sitten kannata tulla, kun meilläkin on vain vettä" :)
(kuva: Ari Kettukangas)
Katolla on nykyisin keltaiset vilkut ja töötti on ainoa käytössä oleva äänimerkki.
(kuva: Ari Kettukangas)
Miehistötilat.
(kuva: Ari Kettukangas)
Dokumenttia.
(kuva: Ari Kettukangas)
Kyseessä on kiinteä lava.
(kuva: Ari Kettukangas)
Lokomo Teräskarhu 145.
(kuva: Ari Kettukangas)
Tämä vanha "tiekarhu" on viety ansaituille eläkepäiville halliin ajamalla ja sinne saa kuulemma jäädäkkin muistoksi. Vastaavaa kalustoa tapaa nykyisin harvoin tienpäältä ja melkein kaikki vastaavat pelit on viety sulattoon.
(kuva: Ari Kettukangas)
Oy Lokomo Ab oli tamperelainen konepajayritys, joka perustettiin vuonna 1915. Yritys oli tunnettu mm. vetureiden ja Teräsmies "hullujussi" vaijerikaivuireiden valmistajana. Tiehöylä eli tiekarhu oli Lokomon maanteiden hoitoon ja rakentamiseen valmistama järeä työkone.
(kuva: Ari Kettukangas)
Matti haluaa jättää pelin alkuperäiseen kuntoonsa.
(kuva: Ari Kettukangas)
Tiekarhu on ollut aikanaan riskimpi kuin traktorin alaterä, mutta myös kömpelö ja hidas.
(kuva: Ari Kettukangas)
Tiehöylässä käytettiin yhdestä kolmeen terää, joiden paikat olivat etupyörien edessä, etu- ja takapyörien välissä ja takapyörien takana. Yleensä höylässä käytettiin vain etu- ja takapyörien välissä olevaa terää, jonka korkeustasoa ja kaltevuutta voitiin säädellä hydrauliikan avulla.
(kuva: Ari Kettukangas)
Lehdissä vieläkin kirjoitellaan, miksi tiekarhut ei liiku talvisin poistamassa teiden polanteita. Se johtuu siitä, kun ne kaikki koneet on sulatettu :)
(kuva: Ari Kettukangas)
Eikä liiku tämmöisiäkään pelejä enää Sievin kylällä!
(kuva: Ari Kettukangas)
Hetkinen, siinä on huopakatto, mutta ei savupiippua...
(kuva: Ari Kettukangas)
...ja rattiohjauksella...
(kuva: Ari Kettukangas)
...ja penkki riiausreissuille?...
(kuva: Ari Kettukangas)
...ja takapoksilla varustettuna.
(kuva: Ari Kettukangas)
Matin katettu polkuauto 60-luvulta. Mestari rakensi tämän vastaavan pelin, mikä hänellä oli myös pikkupoikana. Tästä vehkeestä sai aikanaan alkunsa myös hänen autoilijanura.
(kuva: Ari Kettukangas)
Pyörälaudalla ylsi polkemaan pienikokoinenkin istuja ja ratilla varustettua menopeliä oli kiva ohjata, tosin mustelmiakin ehti tulla. Sateella tämä on myös varma kampe. Härvilällä ei ole nykyisin ajettu kauppaan, mutta silloin kuulemma saatettaisiin soittaa äkkiä paikalle valkoinen pakettiauto ja valkotakkiset henkilöt, joilla on jakoavaimen kuva selässä :)
(kuva: Ari Kettukangas)
Scanian V8-moottori...
(kuva: Ari Kettukangas)
...odottelee parhaillaan loppusijoituspaikkaa.
(kuva: Ari Kettukangas)
Loppuyhteenveto: Matilla riittää nyt eläkkeellä lähes päivittäin aikaa poiketa hallilla ja se voi tietää tulevaisuuteen uusiakin projekteja. Korjaamon irrallaan oleva V8-jytky voi kuulemma päätyä myös rekvisiitaksi pikku Scanian lavalle. Toisaalta kone toimisi silloin myös matkassa olevana varamoottorina ja tämän ammattimiehen käsissä se olisi kytketty paikalleen yhdessä päivässä.
Rasvamontun aiemmat jaksot ja vierailukohteen ilmoittaminen: Rasvamonttu