Vuotin Jussin olemattoman epämääräinen puunkorjausyhtiö Hopiavuori Skoog pojkar hämmentää metsää ja markkinoita harvinaisilla koneilla Pyhäjoella
Rasvamontussa ei tiedetä tällä kertaa ollaanko vai eikö olla Pyhäjoella. Jokatapauksessa Vuotin Jussin mielikuvituksen tuotos ja olematon puunkorjausyhtiö Hopiavuori Skoog pojkar kuitenkin häärää epämääräisesti Pirttikosken kylällä. Firmaan ei saa millään yhteyttä ja silti se on kuitenkin teettänyt omat mainostuotteet. Eikä tässä vielä kaikki, ukot nimittäin työskentelee vanhoilla ja harvinaisilla metsäkoneilla. Valikoimassa on mm. motoksi muutettu Metsä-Marttiini ja Teg 750 ajokone. Tutustutaanpa kalustoon ja liikeideaan, joka on kuulemma syntynyt mieluummin yksi ruuvi liian löysällä kuin kymmenen tiukalla!
(kuva: Ari Kettukangas)
Vasemmalla Vuootin...korjaan...yhdellä o:lla Vuotin Jussi ja naapurinisäntä Laitalan Mika Pyhäjoelta. Länsi-Pirttikoskelaisen mestarin mukaan oma sukunimi Vuoti on konemiehelle vähän vaarallinen ja se on muuten ruotsiksi Falskas. Kyseessä on kylähullu, konemestari, koululainen, olemattoman puufirman päällysmies ja kaikinpuolin erikoinen luonnonoikku. Mika on tuntenut tämän vesselin vuosikymmenten ajan ja allekirjoittaa myös vahvasti johdon tuossa päässä olevan ruuvin löysällä. Naapuri on jollain tavoin sotkeutunut itsekin mukaan firman toimintaan ja häntäkin kiinnostaa kaikenlaiset pärisijät. Jussin parempi puolisko Hopeavuoren Terhi on kuulemma vielä se yrityksen kaikkein ylin johtaja ja konelehdessäkin mukana olleena kyseinen emäntä pääsi kerrankin miestenlehteen :)
(kuva: Ari Kettukangas)
Hopiavuori Skoog pojkar. Puunkuoressa kiteytettynä: metsänkorjausta harjoittava yritys, jota ei ole olemassa ja silti se on teettänyt omat mainostuotteet. Tarroihin metsäpoikien nimi tuli vahingossa kahdella o-kirjaimella ja lopulta sama teksti laitettiin myös lakkeihin ja paitoihin :) Taukotuvassa kuulemma ölisee välillä jopa 4-5 miestä. Mitä enemmän firman toiminnasta taas kyselee, sen epätietoisemmaksi tulee vastauksista. Tähän kokonaisuuteen asettuu jollain tavoin myös Jussin ensimmäisen vuoden jatkunut koulunkäynti ammattikoulun autoasentaja-linjalla. Entä tuleeko mestarista isona vahingossa tekijä metsäalalle? Kokoelman harvinaiset ja vanhat metsäkoneet ovat kuulemma päätyneet pihalle juurikin vahingossa nettiostoksena.
(kuva: Ari Kettukangas)
Metsä-Marttiini 7600 Turpo vuosimallia 1980.
(kuva: Ari Kettukangas)
Peli on ollut aiemmin Ford 7600 pohjalle rakennettu ajokone Rovaniemeltä ja se on muutettu myöhemmin motoksi. Tällä kalustolla mestari on kaatanut polttopuita ja siivonnut rantaa. Kyseessä kuulemma huippu vehje! (Tekniset tiedot: Vanhat Koneet -lehti).
(kuva: Ari Kettukangas)
Jussi on hullu, mutta ei tyhmä! Näissä ajanpatinoimissa koneissa on piilossa mieletön määrä valjastettua voimaa. Puikkojen kanssa työskentelykin on kuulemma fyysinen suoritus. Konehuoneessa jyskyttää Fordin 7000 moottori ja tehoa on 95 DIN-hevosvoimaa. Kone painaa vajaa 12 tonnia. Kojelaudassa oleva Kajaani 12 -mittalaite on pimeänä ja Jussi kaipaisi siihen varaosia. Sen LCD-näyttö kertoo puun läpimitan (Tekniset tiedot: Vanhat Koneet -lehti).
(kuva: Ari Kettukangas)
Marttiinin puukkotehtaalle Rovaniemelle tuli muitakin tuotteita valmistava konepaja 1950-luvulla. Ensimmäisiä tuotteita olivat tuolloin metsätraktoreiden perävaunut, ohjauslaitteet ja telit. (Tekniset tiedot: Vanhat Koneet -lehti).
(kuva: Ari Kettukangas)
Kouraharvesteri on Kone-Ketosen Keto 51:tä vastaava Teho 130. Puomin pituus 5.55 metriä + jatko. Motoon on lisätty hydrauliikkaa ja traktoriin asennettu sitä varten toinen pumppu. Sähkötkään eivät aluksi toimineet oikein ja runsaan ryömimisen tuloksena nekin tulivat kuntoon. (Tekniset tiedot: Vanhat Koneet -lehti).
(kuva: Ari Kettukangas)
Tämä koura kuulemma puristaa lujasti ja puu lähtee vaikka juurineen maasta.
(kuva: Ari Kettukangas)
Etuakseli on otettu pois ja telikäyttöä varten on asennettu takapyörien eteen kääntymättömät ja vetämättömät pyörät. Kärry on lyhennetty Rulla-Pomo 12 N. Alkuperäistä kuormainta on jonkun verran muutettu, laskettu keskemmälle runkoa ja kytketty siihen kaatopää. Hyttiä on lyhennetty Jussin näyttämästä kohdasta 2-3 metrin matkalta. Perävaunusta löytyy myös helpottava robson-veto. Ajo toimii nätisti myös hipaisukytkimellä. (Tekniset tiedot: Vanhat Koneet -lehti).
(kuva: Ari Kettukangas)
Teg 750 ajokone vuosimallia 1973.
(kuva: Ari Kettukangas)
Teg ajokoneita valmistettiin Ford traktoreihin perustuvina tuotteina Tegin konepajalla Ruotsin Uumajassa 1960-1980 luvuilla. Vetävät perävaunut tulivat puolestaan Rottnelta. Suomessakin Tegit olivat tuolloin pääosin varustettu Metsämarttiinin Pomo-perävaunuilla. Tällä vehkeellä voi kuulemma saada aikaan vahinkoja :) (Tekniset tiedot: Vanhat Koneet -lehti).
(kuva: Ari Kettukangas)
Pelissä on vinssi ja Cranab SK 4010 kuormain.
(kuva: Ari Kettukangas)
Tegissä ja Marttiinissa ajokoneet ovat samanlaisia, tämä on kuitenkin vanhempi ja sen huomaa tekniikassa. Härvilöitä yhdistää myös Fordin pohjakone, traktorin telirakenne, keulan nostosäätö molemmilta puolilta ja häntäohjaus. Tässä härvilässä tosin kuulemma tarvitaan kolme kuulosuojainta enemmän kuin hakkuuvehkeessä :) Taka-ovi puolestaan painaa 100 kiloa. (Tekniset tiedot: Vanhat Koneet -lehti).
(kuva: Ari Kettukangas)
Tegin erikoisen kuumasta pätsikopista voi joutua loppupäivästä ottamaan kyytille pyörtyneen kuskinkin.
(kuva: Ari Kettukangas)
Kuormaajassakin tahtoo olla liikaa voimaa. Koneena Fordin 5000 moottori ja tehoja 75 DIN-hevosvoimaa. Laitoksen omamassa on 6700 kiloa. Puomin pituus 4,6-5,35 metriä ja nostomomentti 39,24 kilonewtonmetriä. (Tekniset tiedot: Vanhat Koneet -lehti).
(kuva: Ari Kettukangas)
Vinssi vetää sivuiltakin kuormaintelineen väkipyörän avulla. Konepelti painaa 150 kiloa.
(kuva: Ari Kettukangas)
Tämä masiina pelaa oikeastaan 3 vivulla ja mopo-ohjauksella :)
(kuva: Ari Kettukangas)
Koneen etupuolta saa nostettua ja laskettua erikseen molemmilta puolilta. Tämä keinunta on myös vaarallinen, nimittäin kone voi kaatua mikäli sylinterit ei ole lukittuna. Jussi ei ole aina muistanut lukita sylintereitä :) .Molemmat metsäkoneet ovat liikennekelpoisia, mutta siellä niitä ei ole vielä tohtinut kokeilla. Teg liikkuu huonosti ilman teloja, mutta niillä varustettuna se on pitelemätön vekotin.
(kuva: Ari Kettukangas)
Jos Tegissä on telat...
(kuva: Ari Kettukangas)
...niin kärryssä on jalakset.
(kuva: Ari Kettukangas)
"Talvikengät" on viety kesäksi varastoon.
(kuva: Ari Kettukangas)
Poclain 75 vuosimallia 1981.
(kuva: Ari Kettukangas)
Tämä telavehje on ostettu romu-Eskolta "herätysostoksena". Pojat nimittäin menivät aamulla romuttamolle asioimaan ja tunnin päästä tämä kone oli jo omalla pihalla. Kyseessä 20 tonnin masiina. Mika hyppäsi puikkoihin vanhatekijän elkein, vaikka ei ole kaivanutkaan elämänsä aikana yhtään metriä.
(kuva: Ari Kettukangas)
Pojkarnat olivat saaneet päivällä juuri valmiiksi seulakauhan.
(kuva: Ari Kettukangas)
Luiskakauha.
(kuva: Ari Kettukangas)
Ojakauha.
(kuva: Ari Kettukangas)
Zetor 4712 vuosimallia 1975.
(kuva: Ari Kettukangas)
Se toimii pihakoristeena, jota mestari huoltaa ja korjaa.
(kuva: Ari Kettukangas)
Hopiavuori Skoog pojkarnan työkaluvarasto. Täältä saa talvella ukot virtaa.
(kuva: Ari Kettukangas)
Loppuyhteenveto: Hopiavuori Skoog pojkarnan mainostuotteita. Voimmeko todeta, että on tämä työmaa! Firmaa ei löydy mistään kirjoista ja kansista, eikä siihen saa mitenkään yhteyttä. Mikäli on asiaa, pitää tulla käymään. Pääjohtajan mukaan ottaen huomioon henkilökunnan palkat ja markkinointikustannukset, yrityksen liikevaihto on kuitenkin tällä hetkellä kohtuullinen. Pojkarnat on poikia! :)
Rasvamontun aiemmat jaksot ja vierailukohteen ilmoittaminen: Rasvamonttu