Kuva: Shutterstock
Maakuntakenttien kohtalo yhä huolenaiheena
Kuuden maakunnan ja seitsemän kaupungin kannanotto peräänkuuluttaa valtion neljännen lisätalousarvion huomioiden kunnioittamista.
Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Suomen, Lapin ja Pohjois-Karjalan maakuntajohtajat ovat julkaisseet yhdessä Kokkolan, Pietarsaaren, Kajaanin, Jyväskylä, Kemin, Tornion ja Joensuun kaupunginjohtajien sekä alueiden kauppakamareiden kanssa kannanoton, jossa painotetaan maakuntakenttien tilanteen kestämättömyyttä ja tarvetta käynnistää liikennöinti Joensuuhun, Kajaaniin, Jyväskylään, Kokkola-Pietarsaareen ja Kemiin mahdollisimman nopeasti. Kannanotossa muistutetaan valtion neljännestä lisätalousarviosta, joka hyväksyttiin kesäkuussa ja jossa todetaan nykytasoisen lentoasemaverkoston säilymisen tärkeys. Tämän lisäksi lisätalousarviossa mainitaan hallituksen aikomus tarkastella kaikkia käytössään olevia vaihtoehtoja kotimaan lentoliikenteen turvaamiseksi edellä mainituilla lentokentillä.
Alueiden edustajat ovat käyneet aktiivisesti neuvotteluja eri lentoyhtiöiden kanssa. Neuvottelujen tuloksena on syntynyt malli, joka mahdollistaa operaattoreiden liikennöinnin vaikeuksissa oleville maakuntakentille. Ensisijaisena yhteistyökumppanina maakunnat näkevät Finnairin, sillä näin turvattaisiin sujuvat jatkoyhteydet Helsinki-Vantaalta. Kyseessä olisi ylimenokauden ratkaisu talvikaudelle 2020–2021. Taloudelliseen takaukseen ja lipputulojen tulouttamiseen takaisin ostajalle eli valtiolle perustuva malli varmistaisi liikennöinnin nopean käynnistymisen. Ruotsissa lennot käynnistyivät vastaavanlaisen mallin käyttöönoton jälkeen kahden viikon kuluttua hallituksen myönteisestä päätöksestä. Mallin enimmäiskustannuksiksi Suomessa on laskettu 20 miljoonaa euroa kuuden kuukauden liikennöinnillä.
Lue myös: Pohjois-Pohjanmaalla ruoan verkko-ostaminen yhtä yleistä kuin koko Suomessa keskimäärin
