Keijo "kepe" Paasovaaran pajalla syntyvät tyylikkäät sähköpyöräkuormaajat ja murskaimet Ruukissa
Rasvamonttu puskee tällä kertaa Ruukkiin. Keijo "kepe" Paasovaaran pajalla käy täysi työn tohina. Pihalla komeilee massiivinen puumurskain ja hallissa tyylillä rakennetut sähköpyöräkuormaimet. Harrastehalliin kurkkaamalla silmään puolestaan osuu urheiluautot, joista mm. Pontiac Fiero on valmiina kierrokselle. Ammattitaito jyllää paikalla kahden miehen voimalla, joten on aika tutustua mestareihin ja tähänastiseen työnjälkeen.
(kuva: Ari Kettukangas)
Keijo "kepe" Paasovaara ja Rahmat Kasemi. Taitava apumieskin on ollut talossa töissä jo 12 vuotta. Kuvassa muuten Rahmatin valmistama Englanninpyörä, jolla tehdään muotopeltejä esimerkiksi erilaisten menopelien lokasuojiin.
(kuva: Ari Kettukangas)
Koneeseen kytketään tarvittava aluspyörä ja se määrää pellin muodon. Koneessa oli juuri paikallaan suorapyörä. Nyt lähdetään tutkimaan, mille muodolle pelti on taipunut!
(kuva: Ari Kettukangas)
Kepen 90-luvun lopulta lähtien hiljalleen rakentama hakemurskain.
(kuva: Ari Kettukangas)
Laitos on rekalla vedettävä ja se painaa 30 tonnia. Hakkurilla voidaan murskata esimerkiksi kantoja ja kuljetushihna tekee 8 metriä korkean purkuläjän.
(kuva: Ari Kettukangas)
Hakkuri on seissyt kesän joutilaana ja siksi se käynnistyi hitaasti ja raskaasti kuten radiotoimittajakin :)
(kuva: Ari Kettukangas)
Lapahakkuri ei siis leikkaa, vaan pelkästään murskaa kannon.
(kuva: Ari Kettukangas)
Koneessa pitää käynnistää erikseen moottori ja hakkuri.
(kuva: Ari Kettukangas)
Laite on sähköhydrauliikkatoiminen ja sitä voidaan käyttää myös kauko-ohjaimella.
(kuva: Ari Kettukangas)
Kepe oli varautunut toimittajan vierailuun :)
(kuva: Ari Kettukangas)
Sitten! Itsetehty ja viimeisen päälle tyylikäs sähköpyöräkuormaaja. Laite valmistui 4 vuotta sitten.
(kuva: Ari Kettukangas)
Se on hiljainen kuin huonekärpänen. Hydraulikone pyörii sähkömoottorilla ja nostaa säädetyn paineen vaaditulle tasolle. Väännöllä nousee n. 500 kiloa. Laitos painaa raskaine akkuineen kokonaisuudessaan pitkälle toistatuhatta kiloa.
(kuva: Ari Kettukangas)
Laite on valmistettu SSAB:n erilaatuisista teräksistä ja strategisiin kohtiin on sijoitettu priimatavaraa. Kone ei ole ollut paljon käytössä ja se soveltuu erinomaisesti vaikka pieniin pihatöihin.
(kuva: Ari Kettukangas)
Laite ei siis savuta ja ottaa virran kahdesta Toyota Prius hybridiauton akusta. Koneeseen on tarkoitus asentaa jossain vaiheessa isommat akut. Tehojen haussa on vain taivas rajana. Etu- ja taka-akselissa tehoa on molemmissa 20 kilowattia. Sähköisellä koneella tosin saa hetkellisiä tehoja jopa 100 kilowattia.
VIDEO: Katso miten näppärästi laite toimii!
(kuva: Ari Kettukangas)
Rahmat muisteli koneen rakentamisen kestäneen suurinpiirtein vuoden verran. Kone on erittäin hiljainen ja sen käyttö vaatii varovaisuutta. Kiireisessä hallissa voisi olla varminta töötätä äänitorvea kohdattaessa :)
(kuva: Ari Kettukangas)
Onko siellä sitä tööttiä?
(kuva: Ari Kettukangas)
Onpa hallissa syntynyt myös 700 kiloa nostava diesel pyöräkuormaajakin. Painavuutensa ansiosta kone on myös riskimpi. Massaa tässäkin mallissa on pitkälle toistatuhatta kiloa. Koneena Perkingsin moottori ja poweria 25-26 kilowattia, eli noin 30 hevosvoimaa.
(kuva: Ari Kettukangas)
Hyster trukki vuosimallia 1974.
(kuva: Ari Kettukangas)
Trukkityyppejä on monenlaisia. Trukin koko myös määritellään nostokyvyn mukaan. Koko vaihtelee 500 kilosta aina 50 000 kiloon asti, erikoiskäytössä sillä on vieläkin enemmän nostokykyä.
(kuva: Ari Kettukangas)
Kone päätyi Pointolta kepelle vuonna 2000.
(kuva: Ari Kettukangas)
Tällä vehkeellä nouseekin jo 7800 kiloa.
(kuva: Ari Kettukangas)
Rautaruukin sintraamon entinen varavoimalaitos. Tämä generaattori on 12 sylinterinen, kuten aiemmin nähty murskainkin. Laitokseen on tarkoitus kytkeä sähköt ja siirtää se pihalla olevaan konttiin. Se peeveli painaa vaan ainakin 13 tonnia!
(kuva: Ari Kettukangas)
Nähtäväksi jää, mitä kepelle ilmestyy jouluaatoksi pukinkonttiin? :)
(kuva: Ari Kettukangas)
Sitten nähdään työnäytös. Paja tekee myös yhteistyötä tehtaiden kanssa, valmistamalla mm. hylsynpäitä suojaksi paperirulliin.
(kuva: Ari Kettukangas)
Aihiokiekko vaatii aluksi sorvausta...
(kuva: Ari Kettukangas)
...vähän hiontaa...
(kuva: Ari Kettukangas)
...ja Rahmat ottaa prässistä valmiin tuotteen.
(kuva: Ari Kettukangas)
Pojathan voisivat valmistaa vaikka kattiloita! :)
(kuva: Ari Kettukangas)
Ensin työ ja sitten huvi. Kepe on aina harrastanut työn vastapainona urheiluautoja ja maastureita. Hänellä oli jo 90-luvulla Pontiac, joka lopulta paloi.
(kuva: Ari Kettukangas)
Erityisesti kiinnostuksen kohteena ovat olleet keskimoottoriautot. Saksasta löytyi 2000-luvun puolella tämä punainen Pontiac Fiero vuosimallia 1988.
(kuva: Ari Kettukangas)
Kyseessä on Fieron viimeinen malli ja näitä ei tule vastaan joka risteyksessä.
(kuva: Ari Kettukangas)
Auto on katsastettu ja tällä hetkellä seisontavakuutuksessa.
(kuva: Ari Kettukangas)
Pontiac Fiero kehitettiin 70-luvun lopussa GM:n insinöörien toimesta konseptiauton tapaiseksi urheilulliseksi luonnokseksi, jonka ei koskaan pitänyt tulla tuotantoon. Chevroletin käytössä ollutta pientä ja taloudellisesta Iron Duke -moottori ideaa alettiin kuitenkin jatkokehittää. Vuonna 1984 ensimmäinen Fiero rullasi täysin uudistetun tehtaan kokoonpanolinjalta. Pontiac Fiero oli Yhdysvaltain ensimmäinen keskimoottoriauto.
(kuva: Ari Kettukangas)
Pirssi on kauttaaltaan hyväkuntoinen.
(kuva: Ari Kettukangas)
Konehuone sijaitsee auton perässä ja pumppuna V6:nen.
(kuva: Ari Kettukangas)
Löko Classic oli classikkoautojen sijaintipaikka Saksassa.
(kuva: Ari Kettukangas)
Kepellä autoon on kertynyt mittariin 20 000 kilometriä ja Saksassakin se oli classikkoautona vähäisessä käytössä.
(kuva: Ari Kettukangas)
Kattolasinsuoja.
(kuva: Ari Kettukangas)
Opel Speedster vuosimallia 2004.
(kuva: Ari Kettukangas)
Opel Speedster on Opelin vuonna 2001 markkinoille tuoma urheiluauto. Se on takavetoinen ja keskimoottorinen. Opel on suunnitellut Speedsterin yhteistyössä brittiläisen Lotuksen kanssa. Britanniassa Speedster tunnetaan nimellä Vauxhall VX220. Auto on varustettu GM-tekniikalla.
(kuva: Ari Kettukangas)
Pellin alla on nelosmoottori, mutta se on silti kevyt ja tehokas auto.
(kuva: Ari Kettukangas)
Vielä on vähän töitä luvassa, ennen kuin pääsee keväällä katsastamaan ja kesällä ajamaan.
(kuva: Ari Kettukangas)
Akunkenkä paikalleen ja heti starttaisi.
(kuva: Ari Kettukangas)
Tämäkin Can-Amin mönkijä on saanut mestareilta omaperäisen työkalun.
(kuva: Keijo Paasovaara)
Alumiinista itsevalmistettu mönkijänkärry.
(kuva: Keijo Paasovaara)
Mukana myös kourakuormain ja pankot.
(kuva: Ari Kettukangas)
Loppuyhteenveto: tämä mestareiden 400 tonnin särmäyspuristin on mahdollistanut metallin vääntymisen monelle mutkalle. Paksukin rauta kuulemma niiaa tämän taivutuskoneen käsittelyssä. Koneessa on siis samaa voimaa ja vankkaa ammattitaitoa, mitä Paasovaaran verstas pitää toiminnallaan yllä yksityisenä konepajana.
Lue myös: Savelan Atte syöttää bemareille jykevät soinnut Metsokankaalla Oulussa
Rasvamontun aiemmat jaksot ja vierailukohteen ilmoittaminen: Rasvamonttu