Konneitten kerräilysä voi käyä niinku Käläviällä - Toivosen Matti perusti Suomen ensimmäisen hajottamomuseon
Rasvamonttu kääntää ratin tällä kertaa Kälviälle. Kasitien reunaan topatessa sieltä löytyy Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo. Paikan on perustanut Toivosen Matti, joka on myös intohimoinen koneiden keräilijä. Erilaisia vempeleitä kertyi ajan saatossa valtavasti ja kotipihan tuntumaan syntyi lopulta myös erillinen ja Suomen ensimmäinen hajottamomuseo. Elikkä valtavan kokoelman pariin, wroooom!
(kuva: Ari Kettukangas)
Paikkaa ei voi ohittaa huomaamatta tätä kylttiä. Alueelta löytyy yli 50 museorakennusta ja erilliseltä hajottamomuseolta yli 300 autoa. Vempeleet ei ole sliipattuja, vaan ajanpatina kertoo jokaisen esineen oman tarinan.
(kuva: Ari Kettukangas)
Toivosen Matti. Mies jonka kamppeisiin on tarttunut vuosikymmenten aikana monenlaisia vanhoja koneita ja esineitä. Vauhdikkaan touhun keskellä ukko ei ole itse muistanut vanheta ollenkaan :)
(kuva: Ari Kettukangas)
Puusepäntehdas on Matin mielipaikka. Tässä ollaan karstalaudantekokoneen äärellä. Koneessa on liukulaakerit, akselit siihen tuli Saksasta ja muilta osin laite on tehty puusta.
(kuva: Ari Kettukangas)
Koneella saa laudasta näin koveran. Hetkinen, olikos pärekatossa räystäskourua? :)
(kuva: Ari Kettukangas)
Karsta naulattiin lautaan kiinni karstanauloilla.
(kuva: Ari Kettukangas)
Jylhän Puusepän valmistama vannesaha. Verstaan koneet lähtivät aikanaan maailmalle ja tietämättä etukäteen, ne päätyivät Kaustiselta takaisin Toivosen suvulle. Verstaassa on tehty pääasiassa ikkunoita ja ovia.
(kuva: Ari Kettukangas)
Puusta tehty vesimyllyn hammasratas, joka on ollut suvun myllyssä Ridankylässä. Puustahan syntyy vaikka radiotoimittajan pääkin :)
(kuva: Ari Kettukangas)
Temmes kaivuri yhdistettynä 6 sylinteriseen majuriin. Historiatiedot kertovat, että kaivuria valmistettiin Raahessa Miilukankaan konepajan paikalla toimineella Raahe Oy:llä 1950 ja -60 luvulla. Hannes Pehkonen ja Eeli Lempinen kehittelivät aikanaan pienkaivurin prototyypin puusta ja vanhoista auton osista Vikiön pirtissä Temmeksellä. Rasvamonttuilijoille tiedoksi, raahelainen kirjailija ja valokuvaaja Auno Aunola on tehnyt Temmes kaivurin vaiheista 168-sivuisen kirjan!
(kuva: Ari Kettukangas)
Vaijerikoneena Temmes kaivuri oli lopulta jopa nopeampi kuin Hydromasteri.
(kuva: Ari Kettukangas)
Nätti kuin Jussi pienenä! Pikku-Jussi oli toiminnassa Vuolteen soramontulla 30-luvulla.
(kuva: Ari Kettukangas)
Moottorilla varustettua ajettavaa niittokonetta valmistettiin ennen hevosen keksimistä :) Voimana Bernhard moottori ja kone on ollut käytössä 1900-luvun alussa.
(kuva: Ari Kettukangas)
"Konehuone". Takana iso masiina, tutkitaanpa tarkemmin.
(kuva: Ari Kettukangas)
Tämä kone pyöritti generaattoria Mannerheimin linjassa sota-aikana Itä-Karjalassa. Laitos lähtee käyntiin ilmalla, toimii kahdella pytyllä ja painaa 5000 kiloa. Toimittaja ei muista kantaneensa tuollaista armeijassa palvelusaikana.
(kuva: Ari Kettukangas)
Masiina on valmistettu Ruotsissa ja Matti löysi sen jo romahtaneelta Teerijärven sahalta. Koneesta tehtiin kaupat 1000 markalla ja kun myyjä kuuli museointisuunnitelmasta, laite lähti lopulta mukaan ilmaiseksi.
(kuva: Ari Kettukangas)
Matin ensimmäinen hankittu moottori Kärkisestä Rautiosta. Tässä kaupassa kävi vaihdossa päikseen valmetin eturatas.
(kuva: Ari Kettukangas)
VR:n entistä kalustoa? Ei suinkaan, vaan mahtavan kokoinen höyrykone Virroilta. Laitetta käytettiin siellä raamisahan pyörittämiseen.
(kuva: Ari Kettukangas)
Matin itse tekemä ISO fillari. Seppä on itse nimennyt sen Hietalan Iso-Einarin pyöräksi.
(kuva: Ari Kettukangas)
Olympia polttomoottori käyttöinen pärekone Ullavasta. Laite on tosi vanha ja sillä on tehty eräskin kattopäre. Onkohan näitten vanhojen laitteiden käytössä palanut koskaan päreet? :) Ei, kun lujia ovat!
(kuva: Ari Kettukangas)
Toinenkin pärehöylä. Vielä varhaisemmat pärehöylät toimivat jopa miesvoimalla. Sellaisella leikattiin päreitä mm. Kalle Päätalon Elämän Vonkamies -teoksessa.
(kuva: Ari Kettukangas)
Pitkänlyhteen puintikone. Tällä käsiteltiin olkikattojen materiaali ja oljet säilyivät pitkinä ja suorina. Jyvät ropisivat alla olevaan laariin.
(kuva: Ari Kettukangas)
Viikolla uutisissa kerrottiin Perämeren veden nousevan sääolosuhteiden vuoksi 2 metrillä. Nousihan se ja Kälviän kohdalle kasitien reunaan huuhtoutui valtamerilaiva!
(kuva: Ari Kettukangas)
Tällä aluksella on pituutta 16 metriä, leveyttä 6 metriä ja korkeutta 5 metriä + hytti.
(kuva: Ari Kettukangas)
Laivan kone toimii nyt ankkurina.
(kuva: Ari Kettukangas)
Onhan siellä oikeakin ankkuri. Matti hankki laivan Pietarsaaresta, tarkoituksenaan perehdyttää puistovieraita puulaivan rakentamisessa.
(kuva: Ari Kettukangas)
Oliko oikealla se tyyrpuuri ja vasemmalla Pedersöre!
(kuva: Ari Kettukangas)
Sehän onkin merirosvolaiva! Ja aito eikä piraatti.
(kuva: Ari Kettukangas)
Kuka miekkaan tarttuu, se koneiden määrään hukkuu.
(kuva: Ari Kettukangas)
Kälviän talous on kuulemma viime aikoina laskenut jyrkästi. No nyt löytyi se kätkö, mihin kaikki aarteet ja omaisuudet ovat päätyneet - merirosvolaivaan :)
(kuva: Ari Kettukangas)
Nyt ollaan puolen kymmenen kilometrin päässä varsinaisella hajottamomuseolla. Satoja autoja pitkin planttaasia. Vaikka autot ovat taivasalla, on se Matin mukaan parempi kuin auton päätyminen paaliin.
(kuva: Ari Kettukangas)
On siinä Matilla hirveä homma kiillotella pirssit edustuskuntoon kevättä syksyä :)
(kuva: Ari Kettukangas)
Taunus V4 vuosimallia 1965.
(kuva: Ari Kettukangas)
Petroolikäyttöinen Saab vuosimallia 1999.
(kuva: Ari Kettukangas)
Michelin on ranskalainen rengasvalmistaja. Yhtiön perustivat veljekset Édouard ja André Michelin vuonna 1889. Yhtiön tunnushahmona toimii Michelin-ukko.
(kuva: Ari Kettukangas)
Castrol taas on voiteluöljyjä valmistava yritys, jonka emoyhtiö on BP. Nimi Castrol tulee risiinistä, josta voiteluöljyt valmistetaan. Mm. Volkswagen, BMW ja Audi käyttävät Castrolin tekemiä voiteluöljyjä. Yrityksen tuotteita käytetään myös laajalti moottoriurheilussa.
(kuva: Ari Kettukangas)
Koppa-autojen pariin! Kaksi VA170 Mercedes Benziä Kokkolasta.
(kuva: Ari Kettukangas)
Varsinkin tämä musta versio on niellyt valtavasti kilometrejä.
(kuva: Ari Kettukangas)
Sitten! Tämä musta kupla on vuosimallia 1949. Matti huusi sen Kokkolassa pidetystä huutokaupasta ja tarina kertoo sen olleen käytössä itse laulaja Tapio Rautavaaralla!
(kuva: Ari Kettukangas)
Mitähän Tapsa on miettinyt, kun on tällä pirssillä mahdollisesti ajellut. "Itse kuplani jäljet mä tunnen..."
(kuva: Ari Kettukangas)
Armeijakalustoa. Mitä yhteistä on viinilastilla ja puolustusvoimien kuorma-autolla? Molemmilla kuskataan eri vuosikertoja.
(kuva: Ari Kettukangas)
Halli rekisterillä VBX-380, AAC-928, VJA-297, ABM-351....valot päällä!
(kuva: Ari Kettukangas)
Purkaamon ajatuskasaamo. Tuota ovea Matti on avannut vuodesta 1965 saakka. Hajottamon toiminta hiljeni heti eläinpuiston ja talonpojan museon avauduttua.
(kuva: Ari Kettukangas)
Matin "postimerkkikokoelma".
(kuva: Ari Kettukangas)
Todellisia ikimerkkejä.
(kuva: Matti Toivonen)
LOPPUYHTEENVETO: Siinä se on Toivosen Matin harrastus ja elämäntyö. Voisiko tätä kutsua myös talonpojan autotarhaksi.
Katso myös: Old Machines yhdistyksen toiminta starttasi ensiyrittämällä Raahessa
Rasvamontun aiemmat jaksot ja vierailukohteen ilmoittaminen: Rasvamonttu