Sateen mukana laskeutuva typpikuorma lisääntynyt Lapissa
Ilmatieteen laitoksen Pallaksen tutkimusasemalla on typpiperäinen nitraattilaskeuma kasvanut vuosina 1997-2012. Koska ympäristömuutosten arvioidaan tapahtuvan aiemmin ja esiintyvän voimakkaampina arktisilla alueilla, tämä Lapissa havaittu käänne saattaa olla ennakkovaroitus laajemmasta ilmaperäisen ravinnekuorman muutoksesta. Myös Utsjoki-Kevon ja Sodankylän havaintoasemien nitraattilaskeumat ovat kasvaneet 2000-luvun loppupuolelta lähtien. Mahdollisia syitä ovat mm. laivaliikenteen kasvaneet typpidioksidipäästöt, lisääntyneet päästöt Kuolassa sekä muutokset ilmavirtausten suunnissa, jolloin Suomeen pääsee kulkeutumaan ilmaperäistä typpikuormaa voimakkailta päästöalueilta. Suomen omat typpidioksidipäästöt kyseisellä ajanjaksolla ovat vähentyneet. Typen kiertokulku ympäristössä on viime vuosina herättänyt lisääntyvää kiinnostusta johtuen mm. typen ilmapäästöjen hitaammasta vähentymisestä rikin päästöihin verrattuna. Typpilaskeuman nykyinen taso Pallaksella ei suoranaisesti uhkaa metsäekosysteemejä, se saattaa jopa lisätä metsänkasvua, mutta liiallinen ravinnekuorma saattaa häiritä haavoittuvien arktisten ekosysteemien tasapainoa. Arktisen alueen lisääntyvän laivaliikenteen päästöt voivat tulevaisuudessa merkittävästi kasvattaa ekosysteemien typpikuormaa.
