Lohen vaelluspoikasten alasvaelluksessa merkittäviä ongelmia Kemijoella
Vaelluspoikasten heikon selviytymisen arvioidaan johtuvan voimalaitosten turbiinien aiheuttamasta kuolleisuudesta sekä poikasten joutumisesta petokalojen ja -lintujen saaliiksi. Näin tapahtuu erityisesti patoaltailla ja voimalaitosten yläkanavissa, jossa poikasten uintivauhti hidastuu tai jopa pysähtyy, minkä vuoksi ne joutuvat helpommin saalistetuksi.
Luonnonvarakeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan lohen vaelluspoikasten alasvaelluksessa on merkittäviä ongelmia Kemijoen rakennetulla jokiosuudella. Vain harvat poikaset selviytyvät nykytilanteessa Ounasjoesta viiden voimalaitoksen läpi Kemijokisuulle. Tutkimustulosten perusteella vaelluspoikasten selviytyminen rakennetussa Kemijoessa oli 6-7 kertaa heikompaa kuin luonnontilaisella vertailujoella, Tornionjoella. Poikasten vaellus pysähtyi pääosin toiselle tai kolmannelle voimalaitokselle. Kemijoen vesistön luonnontilaisella osuudella vaelluspoikasten selviytyminen oli sitä vastoin samaa tasoa kuin Tornionjoella. Vaelluspoikasten heikon selviytymisen arvioidaan johtuvan voimalaitosten turbiinien aiheuttamasta kuolleisuudesta sekä poikasten joutumisesta petokalojen ja -lintujen saaliiksi. Näin tapahtuu erityisesti patoaltailla ja voimalaitosten yläkanavissa, jossa poikasten uintivauhti hidastuu tai jopa pysähtyy, minkä vuoksi ne joutuvat helpommin saalistetuksi. Tutkimus oli osa Sateenvarjo II -hankekokonaisuutta, jota rahoittivat muun muassa maa- ja metsätalousministeriö, Fortum Oy, Kemijoki Oy, PVO-Vesivoima Oy ja Energiateollisuus ry.
